Jo 1930-luvulla Punkalaitumen Metsärannassa viljeltiin maata
sekä kasvatettiin sikoja. Kolmannen
polven yrittäjä, vuodesta 2001 Metsärannan Lihan toimitusjohtajana
työskennellyt Arvo Marttila jatkaa pitkäjänteistä työtä kotitilallaan tänäkin
päivänä. Perinteisen maanviljelyn ja sikalan pidon rinnalle on luotu vuosien
saatossa toimiva kokonaisuus, jolla yrittäminen maaseudulla on saatu
kannattavaksi.
Vuonna 1995 perustettu Metsärannan Liha on lähiruoan
tuottaja ja edelläkävijä. Alusta asti toiminnassa on panostettu possujen
hyvinvointiin ja elinympäristöön. Harva tuottaja ja lihajalostevalmistaja
pystyvät tarjoamaan vastaavia olosuhteita possuille sekä huolehtimaan niistä koko
elinkaaren ajan. Possut nauttivat elämästään muuttumattomissa ja hyvissä olosuhteissa syöden ainoastaan omalla tilalla viljeltyä
viljaa. Yrityksen kasvu onkin perustunut laadukkaasti tuotettuun lihaan ja sen
nopeaan kiertoon tilalta kuluttajalle.
1990-luvun alussa lama ja EU:n uhkakuvat maatalouden tilasta
saivat silloisen isännän pohtimaan maatilan tulevaisuutta. Sikojen määrän
lisääminen ja massatuotanto eivät kiehtoneet, joten jotain muuta oli keksittävä
kannattavuuden takaamiseksi. Silloin syntyi ajatus tilateurastamosta sekä oman
tuotannon eli possujen jatkojalostamisesta elintarvikkeiksi. Liikkeelle
lähdettiin teurastustoiminnasta ja vuonna 2000 valmistuivat omat tilat
tuotteiden valmistukseen sekä niiden yhteyteen tilamyymälä. Samalla palkattiin ensimmäinen
perheen ulkopuolinen työntekijä. Tämän jälkeen toimintaa on kehitetty ja
laajennettu kysynnän mukaan. Vuonna 2006
valmistuivatkin riistalle omat käsittelytilat metsämiesten tarpeeseen vastaten. Yrityksen palveluihin kuuluvat
teurastus, leikkuu- ja paloittelupalvelu, palvaus sekä jalosteiden ja
säilykkeiden valmistus. Kaikkia edellä mainittuja palveluita toteutetaan myös
asiakkaan omista raaka-aineista tilaustyönä. Viimeisin tuotantotilojen
laajennus on ollut käytössä kolmisen vuotta ja yritys työllistää tällä hetkellä
kausiluonteisesti noin kymmenen henkilöä. Tilamyymälän lisäksi Metsärannan
Lihan tuotteita löytyy kattava valikoima useista vähittäiskaupoista, niin
lihajalosteiden kuin tuorelihan muodossa.
Tulevaisuuden kehittämismahdollisuuksista ja ideoista voisi
puhua monta päivää. Yksi asia on kuitenkin melko varmaa; sikojen määrää ei
tulla lisäämään nykyisestä 400 – 500:sta eikä perinteistä maanviljelyä lisätä
vaan toiminta keskittyy elintarviketeollisuuteen. Kysyntä ohjaa
tulevaisuudessakin toiminnan kehittämistä tietyin määrin, tarpeeseen pyritään
tuotannollisesti vastaamaan. Esimerkiksi valmisruuan kysyntä ja suosio tulee
kasvamaan kiireisen elämänrytmin myötä, joka vaatii yritykseltä jatkojalosteisiin
panostamista entistä enemmän. ”Koko
kansan ruokaa” ei ole kuitenkaan tarkoitus tulevaisuudessakaan tehdä ja lähteä
kilpailemaan hinnoittelussa isoja ruokataloja vastaan, vaan suunnata tuotteita
kohderyhmälle, jolle lähellä ja puhtaasti tuotettu ruoka sekä sen arvot ovat
tärkeitä.
Arvo on huolestunut uusien ja sukupolven vaihdoksen myötä tilaa jatkavien yrittäjien kohtalosta. Tulevaisuudessa tuet pienenevät ja niiden saanti vaikeutuu, markkinahinnat putoavat, tilakoot kasvavat sekä byrokratian viidakko lisää työmäärää entisestään. Etenkin elintarvikeala on nykyään niin byrokraattinen ja raskas omavalvonnaltaan, että tuskin kukaan pienyrittäjänä siihen enää lähtee. Yhdeksi ohjeeksi uusille yrittäjille Arvo antaakin koulutuksen ja kurssien käymisen tärkeyden; on tärkeää tietää lainsäädännöllisestikin mihin on ryhtymässä. Tulevan yrittäjän on lisäksi oltava tietyllä tavalla kilpailuhenkinen, jotta motivaatiota yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen riittää. On myös hyvä tiedostaa omat heikkoudet ja vahvuudet; yksi ihminen ei voi olla kaikessa hyvä. Omien tietojen ja taitojen loppuessa on oltava riittävästi rohkeutta ja nöyryyttäkin palkata tehtävään joku asian paremmin osaava ja itse keskittyä omien vahvuuksien hyödyntämiseen.
Kuvat lainattu luvan kanssa kotisivuilta www.metsarannanliha.fi missä voit tutustua lisää yrityksen toimintaan.
Kirjoittanut Heli Väntsi ja Liisa Mattila
Arvo on huolestunut uusien ja sukupolven vaihdoksen myötä tilaa jatkavien yrittäjien kohtalosta. Tulevaisuudessa tuet pienenevät ja niiden saanti vaikeutuu, markkinahinnat putoavat, tilakoot kasvavat sekä byrokratian viidakko lisää työmäärää entisestään. Etenkin elintarvikeala on nykyään niin byrokraattinen ja raskas omavalvonnaltaan, että tuskin kukaan pienyrittäjänä siihen enää lähtee. Yhdeksi ohjeeksi uusille yrittäjille Arvo antaakin koulutuksen ja kurssien käymisen tärkeyden; on tärkeää tietää lainsäädännöllisestikin mihin on ryhtymässä. Tulevan yrittäjän on lisäksi oltava tietyllä tavalla kilpailuhenkinen, jotta motivaatiota yrittäjyyteen ja sen kehittämiseen riittää. On myös hyvä tiedostaa omat heikkoudet ja vahvuudet; yksi ihminen ei voi olla kaikessa hyvä. Omien tietojen ja taitojen loppuessa on oltava riittävästi rohkeutta ja nöyryyttäkin palkata tehtävään joku asian paremmin osaava ja itse keskittyä omien vahvuuksien hyödyntämiseen.
Parhaiksi puoliksi yrittäjyydessä Arvo mainitsee työn
vapauden ja monipuolisuuden sekä mahdollisuuden tehdä töitä kotona. Viimeksi
mainittu on toisaalta samalla myös yksi yrittäjyyden huonoista puolista; työt
ovat mielessä ja niistä irtautuminen on vaikeaa. Vapaalle vaihtaminen vaatii
muutaman tunnin matkustamisen ja silti yrittäjyyden vastuu painaa helposti
hartioilla sen ollessa enemmänkin elämäntapa kuin työ. Toiminnan kehittäminen ja visualisointi pitää
työn mielenkiintoisena ja mielen virkeänä. Yrittäjyydessä oman itsensä
toteuttaminen ja etenkin siinä onnistuminen on kaiken vaivan ja kovan työn arvoista.
Kuvat lainattu luvan kanssa kotisivuilta www.metsarannanliha.fi missä voit tutustua lisää yrityksen toimintaan.
Kirjoittanut Heli Väntsi ja Liisa Mattila





Ei kommentteja:
Lähetä kommentti